Madagaskarilla elävä dumerilinboa on maassa viihtyvä, enimmäkseen yöaktiivinen kuristajakäärme. Tummien ja vaaleanruskeiden laikkujen kirjavoima nahka toimii hyvänä maastokuviona metsän pohjalla. Sen elinympäristöä ovat kuivat metsät ja savannit. Pikkujyrsijöiden, nuorten makien, lintujen ja liskojen ohella se saattaa pyydystää myös kanoja ravinnokseen.

Dumerilinboa kasvaa 1,5 – 2 metrin mittaiseksi.

Laji on ovovivipaarinen, eli munat hautuvat naaraan sisässä reilun puolen vuoden ajan, jonka jälkeen se synnyttää poikaset, joita on kerralla 6-13. Vastasyntyneillä on pituutta 30-40 cm ja aikuinen käärme on 1,5-2 metrin mittainen. Naaras on koirasta kookkaampi. Koiraalla on pidempi häntä ja takaraajojen kohdalla pienet, kosiomenoissa tarpeelliset kannukset.

Laji on saanut nimensä ranskalaisen biologin ja matelijatutkijan André Marie Constant Dumérilin (1774-1860) mukaan. Sillä ei ole vakiintunutta suomenkielistä nimeä.

Suojelu

Dumerilinboa luokitellaan elinvoimaiseksi – tilanne on arvioitu viimeksi vuonna 2011. Laji sietää ilmeisesti varsin hyvin elinympäristön muutoksia, ja mitään vakavia uhkia ei ole näköpiirissä. Toisinaan paikalliset kuitenkin tappavat boia, koska niiden uskotaan tuovan huonoa onnea ja boat saalistavat myös kotieläimiä.

Boan nahkaa on käytetty vähäisissä määrin nahkateollisuudessa ja eläviä dumerilinboia on pyydystetty lemmikkimarkkinoille, mutta laji kuuluu CITES-sopimuksen I-liitteeseen eli kaikki sillä käytävä kauppa on kielletty. Suuri osa dumerilinboista elää suojelualueilla, mutta kannan seuranta ja perustutkimus lajin ekologiasta olisi tarpeen lajin suojelemiseksi pitkällä aikavälillä.

Korkeasaaressa

Korkeasaareen saapui kesällä 2019 naarasboa Kööpenhaminan eläintarhasta, jonne se oli tullut Poliisin sijoittamana kymmenen vuotta aikaisemmin.
Boa muutti elokuussa terraarioonsa Africasia-taloon. Siirron yhteydessä boa punnittiin, painoa sillä oli 4,3 kiloa.