Isomarsu

Etelä-Amerikan sademetsissä, vuorenrinteillä ja pampalla elää useita villimarsulajeja. Ne ovat lemmikkimarsujen luonnossa eläviä kantamuotoja. Toisin kuin kirjavat kesymarsut, villimarsut ovat väriltään yleensä tummanharmaita. Korkeasaaren marsulaji eli isomarsu on kotoisin Brasilian kosteilta ja soisilta metsäalueilta. Sopeumana suoympäristöön sillä on varpaiden välissä pienet räpylät, jotka helpottavat liikkumista kostealla suolla.

Marsut ovat aktiivisimmillaan yöaikaan, jolloin ne syövät heiniä ja lehtiä.

Villimarsut elävät noin kymmenen yksilön ryhmissä, jotka koostuvat yhdestä uroksesta ja useasta naaraasta. Uros johtaa ja puolustaa ryhmää. Poikasia syntyy kerralla 1-4, emo imettää niitä normaalisti kolmen viikon ajan. Poikaset alkavat syödä myös kiinteätä ruokaa heti ensimmäisestä elinpäivästään lähtien ja selviävät jopa vain viiden päivän imetyksellä. Naaras voi synnyttää vuodessa viisikin poikuetta.

Suojelu

Isomarsu katsotaan elinvoimaiseksi lajiksi. Marsuja on käytetty ravinnoksi jo tuhansien vuosien ajan. Edelleenkin niitä syödään Perussa ja muualla Etelä-Amerikassa. Marsupariskunta on tyypillinen häälahja Andeilla, ja niitä pidetään kanojen tavoin irrallaan kotikeittiöissä, jossa ne elävät kotitalousjätteillä.

Korkeasaaressa

Korkeasaareen vuonna 2017 tulleet isomarsut asuvat Amazonia-talossa samassa tarhassa kultatamariinien ja pikkumarmosettejen kanssa.