Karheakilpilisko Karheakilpilisko on kotoisin Afrikan savanneilta. Se lymyilee usein vanhojen termiittikekojen ja kivikoiden suojissa, uhattuna se vetäytyy kapeisiin kallionkoloihin. Liskon suomuinen ja nystyinen iho suojaa sitä petojen hampailta, sekä vähentää myös kosteuden haihtumista aavikon kuumuudessa. Lajista on toisinaan käytetty myös nimeä sudaninkilpilisko. Karheakilpiliskot ovat kaikkiruokaisia. Niiden ruokavalioon kuuluvat erilaisten hedelmien ja kasvien lehtien lisäksi hyönteiset, sekä jopa pienet liskot ja nisäkkäät. Luonnossa lajin lisääntymisaika on elo-marraskuussa, jolloin eteläisellä pallonpuoliskolla on kevät. Naaras munii kosteaan, suojaiseen paikkaan muutamia munia, joista kuoriutuu hautuma-ajan jälkeen poikasia. Laji ei ole erityisen sosiaalinen, mutta useampia liskoja saattaa elää samalla alueella, jos alue on otollinen lisääntymisen suhteen ja ruokaa on riittämiin. Suojelu Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokitteli karheakilpiliskon uhanalaisuusluokituksessaan elinvoimaiseksi vuonna 2021. Karheakilpiliskot ovat suosittuja lemmikkejä, ja kerääminen luonnosta lemmikiksi saattaa kuitenkin uhata luonnonkantaa. Korkeasaaressa Africasia-talon aavikkopuolen terraariossa elää yksi karheakilpilisko. Se on koiras, joka on tullut Korkeasaareen Riian eläintarhasta vuonna 2009. Sirkkojen ja torakoiden lisäksi sen ruokavalioon kuuluu hedelmiä.
