Kyläkutoja

Kutojat ovat saaneet nimensä tavastaan kutoa pallomainen pesänsä korsista ja lehdistä. Koiras rakentaa hennolla oksalla roikkuvan pesän ja yrittää houkutella naaraan luokseen kutomistaitojensa avulla. Kutojat pesivät isoissa, meluavissa yhdyskunnissa, joten samasta puusta voi roikkua useita pesiä. Kyläkutojakoiras on keltavatsainen ja mustapäinen, naaras on vihertävänkeltainen. Eteläisemmillä alalajeilla koiraiden tumma väritys on haaleampi kuin pohjoisessa.

Kyläkutojat ovat sukua varpusille ja ovat suunnilleen samankokoisia.

Kyläkutoja on kotoisin Saharan eteläpuolisen Afrikan savanneilta sekä pensaikko- ja ruohostomailta. Ne viihtyvät myös ihmisasutuksen luona. Laji on etupäässä siemensyöjä, mutta toisinaan makupalaksi kelpaavat myös selkärangattomat, joilla lintu ruokkii myös poikasiaan. Naaras munii kerralla 2-5 munaa, joita se hautoo kaksi viikkoa.

Korkeasaaressa

Kyläkutoja luokitellaan elinvoimaiseksi lajiksi ja sen kanta on vakaa. Ihmisen mukana laji on levinnyt Afrikasta myös Keski-Amerikkaan sekä Portugaliin.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren kyläkutojat lentävät vapaana Africasia-talon aavikkopuolella. Ne ovat oppineet, että mangustien ruokinnasta saattaa irrota niillekin vaikkapa jauhomatoja herkkupalaksi!