Metsämyyrä

Metsämyyrällä on laaja levinneisyys: sitä tavataan lähes koko Euroopassa ja Venäjän keskiosiin saakka. Lajin elinympäristöä ovat havu-, seka- ja lehtimetsät sekä pensaikot. Sitä voi tavata myös avoimemmillakin alueilla, kunhan aluskasvillisuutta on runsaasti. Metsämyyrä on taitava kiipeilijä ja sen voi nähdä vaikkapa puun oksalla.

Talvella myyrät kaivavat tunneleitaan lumeen.

Metsämyyrä on tehokas lisääntymään: se tulee sukukypsäksi jo 1-2 kuukauden iässä ja vuodessa syntyy useita poikueita. Leutoina talvina myyrät voivat lisääntyä talvellakin. Lajin ravintoa ovat oksat, siemenet, lehdet, hedelmät, sienet, sammal, jäkälä, juuret, pähkinät, toisinaan myös hyönteiset ja muut selkärangattomat. Metsämyyrän erottaa toisesta yleisestä myyrästä, peltomyyrästä, punaruskean selkäpuolen ja pidemmän hännän perusteella.

Suojelu

Metsämyyrä on Suomen yleisin jyrsijä, mutta myyrien määrä vaihtelee vuosittain: huippuvuotta seuraa kannan romahdus ja vähitellen myyräkanta lähtee jälleen kasvuun. Myyrät ovat monien petoeläinten kuten pöllöjen, haukkojen ja pienten näätäeläinten tärkeää ravintoa.

Korkeasaaressa

Metsämyyriä tuli esille Korpi-alueelle metsäpeuratarhan katoksessa sijaitsevaan terraarioon keväällä 2018. Talven ne viettävät takatiloissa. Korkeasaaren metsämyyrät ovat pitkään tarhaoloissa Helsingin Yliopistolla elänyttä, myyräkuumeesta vapaata kantaa.