Mongolianvillihevonen

Ainut jäljellä oleva villihevoslaji, mongolianvillihevonen, on kotoisin Aasian aroilta. Mongolianvillihevonen tunnetaan myös przewalskinhevosena, lajin 1870-luvulla löytäneen tutkimusmatkailija Nikolai Przewalskin mukaan.

Villihevoslaumaa johtaa vahvin tamma.

Hevoset elävät orin ja muutaman tamman muodostamissa laumoissa. Nuoret oriit liikkuvat poikamieslaumoissa, kunnes ne pystyvät puolustamaan omaa reviiriä ja saamaan oman tammalauman. Suurimman osan päivästä hevoset käyttävät ravinnonhankintaan karulta elinalueelta.

Suojelu

Mongolianvillihevonen kuoli luonnosta sukupuuttoon 1960-luvun lopulla. Niitä on aikoinaan elänyt aikoinaan laajalla alueella Euraasiassa. Mongolianvillihevonen harvinaistui metsästyksen takia, ja koska se on joutunut kilpailemaan laitumista ja vedestä kesyhevosen kanssa. Tarhoihin pyydystettyjen yksilöiden ansiosta laji kuitenkin säilyi ja se on voitu palauttaa takaisin luontoon.

Mongolianvillihevonen kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jolla pyritään kasvattamaan elinvoimainen tarhakanta. Hevoset ovatkin lisääntyneet tarhoissa hyvin, ja 1960-luvun 150 hevosen tarhakanta on kasvanut yli 500 yksilöön. Lajin luontoonpalautus on käynnissä ja myös Korkeasaari on osallistunut siihen. Tällä hetkellä Kiinan ja Mongolian aroilla elää noin 400 villihevosta. Kannan kasvun myötä lajin uhanalaisuusluokitus päivitettiin vuonna 2011 erittäin uhanalaiseksi, sitä ennen se oli äärimmäisen uhanalainen ja vuoteen 1996 asti luonnosta hävinnyt.

Mongolianvillihevonen ei ole kesyhevosen kantamuoto. Kantamuotoa ei enää ole olemassa.

Korkeasaaressa

Korkeasaaressa on ollut mongolianvillihevosia 1970-luvulta lähtien. Nykyiseen laumaan kuuluu vuonna 20114 saksalaisessa eläintarhassa syntynyt tamma sekä Korkeasaaressa vuosina 2016 ja 2017 syntyneet tamma ja ruuna. Vaikka villihevoset vaikuttavat kesyiltä ja leppoisilta, ne ovat luonteeltaan villejä. Tarvittaessa tarhan siivouksen ajaksi hevoset täytyykin houkutella naapuritarhaan.

Korkeasaaren laumasta lähti keväällä 2018 kaksi nuorta tammaa luontoonpalautusprojektiin ja kohti Mongoliaa. Lue, mitä Hannalle ja Helmille kuuluu!