Pannukakkukilpikonna

Litteäkilpinen pannukakkukilpikonna on kotoisin Itä-Afrikasta Kenian ja Tansanian kivisiltä kukkuloilta. Se eroaa selvästi kaikista muista maakilpikonnista, sillä muilla ei ole näin litteää, ohutta ja joustavaa kilpeä. Suojaksi siitä ei ole, joten uhattuna pannukakkukilpikonna pakenee kapeaan kivenkoloon tai kallionhalkeamaan, josta saalistajan on vaikea sitä tavoittaa. Se voi pullistaa keuhkonsa täyteen ilmaa ja jännittää raajansa haralleen pysyäkseen tiukasti piilopaikassaan.

Pannukakkukilpikonna on litteä – se mahtuu viiden sentin korkuiseen kivenkoloon.

Pannukakkukilpikonnat oleilevat melko tiiviisti kotikolonsa ympäristössä. Yhdessä kolossa elää yleensä vain yksi kilpikonna. Vaikka laji on päiväaktiivinen, se on kuitenkin varsin piilotteleva ja viettää suurimman osan ajastaan kotikolossaan. Varmimmin kilpikonnan näkee liikkeellä aamupäivällä. Kuivimman kesäkauden ajaksi kilpikonna vaipuu yleensä horrokseen. Pannukakkukilpikonna on kasvinsyöjä, jolle maistuvat esimerkiksi mehikasvit sekä tuoreet ja kuivat kasvinosat. Lisääntymisaika koittaa sadekaudella.

Suojelu

Uhanalaista lajia kerätään omalaatuisuuden ja pienen kokonsa (10-18 cm) vuoksi paljon lemmikkieläimeksi. Tämä on suurin syy siihen, että pannukakkukilpikonna on vaarantunut. Lajin kauppaa ja maahantuontia säädellään CITES-sopimuksella ja lajin tuominen Euroopan unionin alueelle on kiellettyä.

Lajia uhkaa myös elinympäristön muuttuminen ihmisen raivatessa tilaa maanviljelykselle. Hidas lisääntymistahti ja laikuittainen esiintyminen hankaloittavat lajin levittäytymistä alueille, josta se on jo hävinnyt. Palautusistutukset eläintarhoista voisivat auttaa asiaa.

Korkeasaaren pannukakkukilpikonnia yritettiin salakuljettaa Tansaniasta Eurooppaan lemmikeiksi.

Pannukakkukilpikonnasta pidetään eurooppalaista kantakirjaa. Euroopan tarhakanta on yhteensä n. 220 yksilöä. Suuri osa yksilöistä on luonnosta peräisin olevia, tullissa takavarikoituja eläimiä. Lajia pidetään tarhoissa paitsi suojelutarkoituksessa, myös opetuksellisuuden vuoksi – onhan se ainutlaatuinen kilpikonnien keskuudessa.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren kilpikonnat on takavarikoitu tulliin Brysselin lentokentältä ja sijoitettu Helsinkiin vuonna 2008 Antwerpenin eläintarhasta. Lasti oli lähtöisin Tansaniasta, missä kilpikonnat oli pyydystetty luonnosta. Kilpikonnia ei voitu palauttaa luontoon, koska niiden tarkasta esiintymisalueesta ja reviireistä ei ole tietoja. Ne ovat Korkeasaaressa varsin piilottelevia – parhaiten ne ovat näkyvillä aamu- ja iltapäivisin. Pannukakkukilpikonnia asustaa Korkeasaaressa sekä Africasiassa että Hämärätalossa.