Pannukakkukilpikonna

Litteäkilpinen pannukakkukilpikonna on kotoisin Itä-Afrikasta Kenian ja Tansanian kivisiltä kukkuloilta. Se eroaa selvästi kaikista muista maakilpikonnista, sillä muilla ei ole näin litteää, ohutta ja joustavaa kilpeä. Suojaksi siitä ei ole, joten uhattuna pannukakkukilpikonna pakenee kapeaan kivenkoloon tai kallionhalkeamaan, josta saalistajan on vaikea sitä tavoittaa. Se voi pullistaa keuhkonsa täyteen ilmaa ja jännittää raajansa haralleen pysyäkseen tiukasti piilopaikassaan.

Pannukakkukilpikonna on litteä – se mahtuu viiden sentin korkuiseen kivenkoloon.

Pannukakkukilpikonnat oleilevat melko tiiviisti kotikolonsa ympäristössä. Yhdessä kolossa elää yleensä vain yksi kilpikonna. Vaikka laji on päiväaktiivinen, se on kuitenkin varsin piilotteleva ja viettää suurimman osan ajastaan kotikolossaan. Varmimmin kilpikonnan näkee liikkeellä aamupäivällä. Kuivimman kesäkauden ajaksi kilpikonna vaipuu yleensä horrokseen. Pannukakkukilpikonna on kasvinsyöjä, jolle maistuvat esimerkiksi mehikasvit sekä tuoreet ja kuivat kasvinosat. Lisääntymisaika koittaa sadekaudella.

Suojelu

Lajia kerätään omalaatuisuutensa ja pienen kokonsa vuoksi paljon lemmikkieläimeksi. Tämä on suurin syy siihen, että pannukakkukilpikonna on uhanalainen. Lajin luokitus muuttui vaaraantuneesta äärimmäisen uhanalaiseksi vuonna 2019. Lajin kauppaa ja maahantuontia säädellään CITES-sopimuksella ja lajin tuominen Euroopan unionin alueelle on kiellettyä.

Lajia uhkaa myös elinympäristön muuttuminen ihmisen raivatessa tilaa maanviljelykselle. Hidas lisääntymistahti ja laikuittainen esiintyminen hankaloittavat lajin levittäytymistä alueille, josta se on jo hävinnyt. Palautusistutukset eläintarhoista voisivat auttaa asiaa.

Korkeasaaren pannukakkukilpikonnia yritettiin salakuljettaa Tansaniasta Eurooppaan lemmikeiksi.

Pannukakkukilpikonna kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen yhteiseen suojeluohjelmaan (EEP). Euroopan tarhakanta on yhteensä noin 220 kilpikonnaa – suuri osa näistä on luonnosta peräisin olevia, tullissa takavarikoituja eläimiä.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren pannukakkukilpikonnat on takavarikoitu Brysselin lentokentällä tullin toimesta. Kilpikonnalasti oli lähtöisin Tansaniasta, jossa ne oli pyydystetty luonnosta. Kilpikonnia ei kuitenkaan voitu palauttaa luontoon, koska niiden tarkasta esiintymisalueesta ja reviireistä ei ole tietoja. Aluksi ne asuivat Antwerpenin eläintarhassa, josta ne sijoitettiin vuonna 2008 Korkeasaareen. Pannukakkukilpikonnat ovat Africasiassa ja Hämärätalossa varsin piilottelevia – parhaiten ne ovat näkyvillä aamu- ja iltapäivisin. Ne ovat onnistuneet myös lisääntymään Korkeasaaressa!