Puhdistajakatkarapu Puhdistajakatkaravut ovat kotoisin trooppisista vesistä. Ne ovat suosittuja eläimiä akvaarioissa, sillä ne nimensä mukaisesti pitävät akvaariota siistinä. Puhdistajakatkaravut elävät symbioottisessa suhteessa kalojen kanssa: ne syövät kaloista syöpäläisiä ja kuolleita soluja. Isommat petokalat jopa avaavat suunsa, jotta puhdistajakatkarapu pääsee puhdistamaan ne kunnolla. Katkarapu vaihtaa kuorensa noin kerran kuukaudessa, ja piileskelee usein kivien kolossa kuorenvaihdon jälkeen, sillä uuden kuoren kovettumisessa kestää aikansa. Puhdistajakatkaravun pyrstö on viuhkamainen ja sillä on kuusi tuntosarvea, jotka voivat olla sen vartalon mittaiset. Kaikki puhdistajakatkaravut syntyvät koiraina, mutta kehittyvät myöhemmin hermafrodiiteiksi, eli aikuinen yksilö voi toimia sekä koiraana että naaraana. Se ei kuitenkaan voi hedelmöittää itseään. Kun puhdistajakatkaravut muodostavat parin, ne hedelmöittävät toistensa munia vuorotellen. Suojelu Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN ei ole arvioinut puhdistajakatkaravun uhanalaisuutta luokituksessaan. Laji on suosittu akvaarioissa. Euroopan eläintarha- ja akvaariojärjestö EAZA käynnisti vuonna 2020 meriluonnon suojeluun ja kalakantojen kestävään käyttöön liittyvän kaksivuotisen Which Fish -kampanjan, jossa myös Korkeasaari oli mukana. Korkeasaaressa Korkeasaareen puhdistajakatkaravut asuvat Amazonia-talon aulassa sijaitsevassa meriakvaariossa. Punavalkoisen Lysmata amboinensis -lajin lisäksi Korkeasaaressa on myös tomaatinpunaisia Lysmata debelius -puhdistajakatkarapuja.
