Which fish?

Which fish?

Kampanja käynnissä vuosina 2020-2021

Which Fish on Euroopan eläintarha- ja akvaarioyhdistyksen (EAZA) ja sen yhteistyökumppaneiden käynnistämä meriluonnon suojeluun ja kalakantojen kestävään käyttöön liittyvä kampanja.

Meret peittävät maapallon pinta-alasta lähes 70 % ja ne tarjoavat luonnonvaroja ja miljoonille ihmisille, sekä toimeentuloa rannikon asukkaille. Meriluonto on herkkä ja ainutlaatuinen kokonaisuus, joka ei kestä siihen kohdistuvia uhkia, kuten ylikalastusta, tuhoisia kalastusmenetelmiä, roskaantumista ja saastumista. Meriluonnon suojeluun tarvitaan kaikkien ponnisteluja. Eläintarhat ja akvaariot voivat välittää tietoa ja täsmentää omia toimintatapojaan sekä kannustaa kaikkia edistämään kalojen kestävää käyttöä.

Kampanja nostaa esiin seuraavat kokonaisuudet

  • Ylikalastus, vastuuttomat pyyntimenetelmät ja merten saastuminen uhkaavat meriluonnon monimuotoisuutta
  • Kalojen kestävä käyttö ihmisravintona
  • Kalojen kestävä käyttö eläinten ruokana
  • Eläintarhojen ja akvaarioiden kalalajiston & vesieläinten alkuperä

Mitä eläintarhat tekevät auttaakseen?

Vastuulliset kokoelmat eläintarhoissa ja akvaarioissa

Akvaarioissa esillä olevat lajit tulee hankkia vastuullisilta toimittajilta ja siten että lajien alkuperä on selvillä. Kampanjan aikana laaditaan ohjeistus kestävien kokoelmien hankintaan, ylläpitoon ja lajien lisäännyttämiseen.

Tiedotus ja opetus

Eläintarhojen opastetuilla kierroksilla, luontokoulussa, näyttelyissä ja tapahtumissa kerrotaan kaloista ja meriluonnosta ja niiden suojelutarpeesta. Vaikka vain pieni osa eläintarhan kävijöistä vaikuttuisi ja kertoisi asiasta eteenpäin, tavoitetaan jo valtava joukko ihmisiä!

Ihmisiä kannustetaan myös tutustumaan oman alueen vesiluontoon ja tunnistamaan Suomen vesistöissä eläviä kalalajeja. Samoin ihmisten toivotaan lisäävän paikallisten ja kestävästi pyydettyjen kalalajien käyttöä ravintonaan.

Itämeri

Itämeri on maailman nuorin, muttei onneksi enää maailman saastunein meri. Se on matala ja vähäsuolainen, ja talvella ainakin osin jään peittämä. Itämeren keskisyvyys on vain 54 metriä, kun esimerkiksi Välimeren keskisyvyys on yli kilometrin.

Mataluuden ja hitaan veden vaihtumisen takia Itämeri on altis rehevöitymään. Ravinteita Itämereen valuu sen laajan valuma-alueen teollisuudesta ja maanviljelystä sekä jätevesistä. Ravinteista viheliäisimpiä ovat typpi ja fosfori, jotka vauhdittavat leväkasvua. Itämeren vesi on lämmennyt ilmaston muutoksen vuoksi, ja vedessä olevan hapen määrä on vähentynyt. Hapettoman pohja-alueen laajuus on yli 70 000 neliökilometriä.

Itämeren huono tilanne heijastuu sen lajistoon, joka on poikkeuksellisen herkkä ympäristömuutoksille. Murtovedessä tulee toimeen vain rajallinen lajisto, merilajeille suolapitoisuus on liian alhainen ja monille makean veden lajeille Itämeri on taas liian suolainen. Lisäksi muilta meriltä peräisin olevat vieraslajit syrjäyttävät Itämeren omaa lajistoa.

Itämeri tarvitsee jatkuvaa suojelua, ja onneksi monet eri toimijat sekä järjestöt tekevät pitkäjänteistä työtä meren hyvinvoinnin ja monimuotoisuuden eteen. Me kaikki voimme osallistua Itämeren suojeluun tukemalla näiden järjestöjen toimintaa ja tekemällä itse vastuullisia ja fiksuja valintoja omassa elämässämme.

Mitä minä voin tehdä?

Kiinnostu Itämerestä ja sen lajistosta

Mitä Itämerelle kuuluu? -Facebookissa Itämeren parissa työskentelevät asiantuntijat tarjoavat tutkittua tietoa yhteisestä merestämme. Voit myös kertoa omista havainnoistasi, tuoda omia Itämeri-kuviasi seinälle, kysyä ja osallistua keskusteluun Itämeren parhaaksi

Itämeri.fi kertoo Itämeren monet puolet luonnosta kulttuuriperintökohteisiin ja valokuvista paikkatietoaineistoihin. Palvelu on tarkoitettu kaikille merestä kiinnostuneille. Se tarjoaa tietoa myös meriasioiden parissa toimiville eri ammattiryhmille, kuten opettajille, merialuesuunnittelun ammattilaisille ja toimittajille. Palvelun on kehittänyt Suomen ympäristökeskus yhdessä kahdeksan muun laitoksen kanssa.

Elävä Itämeri -hanke suojelee Itämeren monimuotoisuutta hyödyntäen jo olemassa olevaa, laajaa VELMU-aineistoa. Etenkin Suomen rannikkoalueilta löytyy runsaasti erilaisia elinympäristöjä, jotka tarjoavat asuinpaikkoja monenlaisille eliöille. Monimuotoisuus on kuitenkin uhattuna rehevöitymisen, ilmastonmuutoksen ja erilaisten ihmispaineiden takia.

Testaa, miten sinun oma kulutuksesi vaikuttaa Itämeren ravinnekuormaan

Itämeri-laskurilla testattava jalanjälki kertoo, kuinka paljon rehevöittävää ja levien kasvua aiheuttavaa fosforia ja typpeä toimistasi päätyy Itämereen. Laskuri perustuu uuteen tieteelliseen tutkimukseen, jonka Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus ovat tehneet yhdessä Helsingin Sanomien ja John Nurmisen säätiön kanssa.

Tee fiksuja vastuullisia valintoja omassa arjessasi – ruokapöydässä, liikenteessä ja lomalla

Ihmisen toiminta vaikuttaa Itämeren tilaan, ja pienetkin valinnat vaikuttavat Itämeren hyvinvointiin. Hyviä suojeluvinkkejä löydät esimerkiksi John Nurmisen Säätiön sivuilta!

WWF:n julkaiseman kalaoppaan suosituksia seuraamalla voit olla mukana vaikuttamassa siihen, ettei maailman meriä kalasteta tyhjiksi. Kuluttajan kannattaa olla kalaostoksia tehdessään varuillaan mm. jokiravun, mateen ja ankeriaiden suhteen.

Osallistu suojeluun lahjoittamalla ja osallistumalla järjestöjen Itämeritoimintaan

Katso esimerkiksi puhdasmeri.fi ja WWF:n Itämeri-kummius.

Näyttelyt ja tapahtumat Korkeasaaressa

18.6. – 29.9.2020 Luonnon tila -taidenäyttely – Lue lisää!
12.8. – 30.9.2020 Meren aarteet -valokuvanäyttely – Lue lisää!
27.8.2020 Itämeripäivä – Lue lisää!
2. – 5.4.2021 Pääsiäissaari – Lue lisää!

Pysyvä näyttely – HejHylje!
HejHylkeet! ovat Stefan Lindforsin muotoilemia, lähes kaksimetrisiä vesitoksia, jotka saapuivat Korkeasaareen kesällä 2017. Ne levittävät Itämeren suojelusanomaa ja tuovat esiin suomalaisia taiteilijoita. Korkeasaaren hylkeet kuuluvat neljänkymmenen taiteilijan käsissä uniikin ilmeen saaneisiin teoksiin, joista Korkeasaareen päätyivät Jenni Tuomisen, Milla Kuisman ja Erik Creutzigerin taideteokset. Kulje rantareittejä pitkin ja bongaa kolme Korkeasaaren rannoilla paistattelevaa, värikästä HejHyljettä!

EAZA WAZA IUCN