Takini

Takinit elävät vuorenrinteillä ja vaeltavat pitkiä matkoja kesä- ja talvilaidunten välillä. Kesällä takinit kiipeävät vuoriston puurajan tienoille ja elävät jopa satojen yksilöiden laumoissa, joissa on naaraita ja nuoria takineita. Täysikasvuiset urokset elävät pääosin itsekseen ja kerääntyvät loppukesän kiima-aikana laumojen liepeille, jossa vahvimmat urokset uhkailevat muut urokset tiehensä. Talveksi laumat hajoavat enintään parinkymmenen eläimen ryhmiksi, joissa on mukana nuoria uroksia. Ryhmät viettävät talven vuoriston alarinteiden metsissä ja laaksoissa.

Takini on vuohieläin, joten sen poikanen on kili. Laji on melko läheistä sukua myskihärälle.

Puiden ja pensaiden oksat ja lehdet ovat takinien ravintoa. Ne kaatavat ohuita puita roikkumalla niissä, kunnes runko katkeaa. Keväällä takinit nousevat ylemmäs vuoristoon sitä mukaa kun kevään ensi vihantaa alkaa olla tarjolla. Kesällä ruohokasvit ovat tärkeitä ja talvella pääravintoa ovat havupuiden oksat. Takinien turkki on tahmean rasvainen ja vedenpitävä ihosta erittyvän voimakkaanhajuisen öljyn ansiosta. Eläimen ääniskaala ylettyy röyhtäilevistä ja yskähtävistä äänistä murahduksiin sekä viheltäviin tai sähiseviin haukahduksiin.

Takineita on neljää alalajia. Korkeasaaren takinit ovat mishmitakineita, joita elää Bhutanissa, Assamissa, Myanmarissa sekä Kiinan Yunnan-provinssissa. Muita takinien alalajeja elää Himalajalla ja Kiinan Quin Ling -vuorilla.

Suojelu

Takinien määrä luonnossa on vähenevä ja siksi laji luokitellaan vaarantuneeksi. Lajia uhkaa metsästys ja elinympäristöjen tuhoutuminen. Kokonaiskannaksi on arvioitu alle 10 000 yksilöä ja kanta-arviot kaipaisivat päivitystä. Takini kuuluu harvinaisilla ja uhanalaisilla lajeilla käytävää kauppaa säätelevän CITES-sopimuksen toisiksi tiukimpaan luokkaan.

Isopandan suojelu hyödyttää myös takinia, sillä nämä lajit elävät osin samoilla alueilla.

Eläintarhoissakaan takineita ei ole kovin paljon. Euroopassa takineitä elää noin 30:ssa eläintarhassa reilut 150 yksilöä. Lajille perustettiin kantakirja vuonna 2009 ja nykyään takini kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan (EEP), jonka avulla lajin tarhakanta pyritään pitämään elinvoimaisena.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren entiseen hirvitarhaan muuttaa nuorien takinien poikamiesporukka heinäkuussa 2021. Uroksista kaksi on syntynyt Münchenin eläintarhassa ja kaksi Brnon eläintarhassa. Korkeasaaressa asui takineja vuosina 2001-2014, eli ne ehtivät olla poissa noin seitsemän vuotta. Tuolloin viimeiset yksilöt siirrettiin Ähtärin eläintarhaan.