Tokeegekko

Tokeegekko on kotoisin Aasian etelä- ja kaakkoisosista, joissa se elää niin metsässä, sademetsässä kuin ihmisasutuksenkin luona. Tokeegekko on väritykseltään siniharmaa, ja siinä on punertavia täpliä. Naaras on huomattavasti koirasta pienikokoisempi. Gekko on saanut nimensä koirasliskon ”to-kee, to-kee” -soidinäänestä, jolla se kutsuu naaraita. Lisääntymiaikaa lukuunottamatta tokeegekko on yksineläjä.

Laji on yöaktiivinen. Varpaidensa tarttumalevyjen avulla gekko pystyy kiipeilemään miten päin tahansa puun rungoilla ja oksilla, sekä muilla pinnoilla. Ravinnokseen tokeegekko pyydystää hyönteisiä sekä muita selkärangattomia, ja sille kelpaavat myös pienet selkärankaiset kuten liskot ja sammakot.

Joissakin osissa laajaa levinneisyyttään tokeegekon uskotaan tuottavan onnea, toisaalla sen sisäelinten parantavan syöpää.

Suojelu

Tokeegekko luokitellaan kansainvälisesti elinvoimaiseksi lajiksi. Sen levinneisyys on laaja ja kattaa myös suojelualueita, mutta paikoittain sillä menee huonommin. Tietyillä alueilla lajin kanta on romahtanut metsästyksen vuoksi, sillä gekon kielen ja sisäelinten on uskottu joissain Kaakkois-Aasian kulttuureissa parantavan syöpää ja muita sairauksia. Esimerkiksi Kiinassa ja Filippiineillä lajia on pidetty alueellisesti uhanalaisena.

Tokeegekkoa pidetään myös lemmikkinä. Lajillaa käytävää kauppaa on rajoitettu: tokeegekko kuuluu kansainvälisen CITES-sopimuksen II-liitteeseen.

Korkeasaaressa

Korkeasaaren tokeegekko asuu Africasia-talon sademetsäpuolen terraariossa, jonne se muutti helmikuussa 2023. Se on laittoman lemmikkikaupan uhri: gekko takavarikoitiin Ruotsissa Arlandan lentokentällä loppuvuodesta 2022, kun sitä yritettiin salakuljettaan maahan ilman asianmukaisia papereita. Viranomaiset sijoittivat takavarikoidut eläimet uusiin koteihin yhteistyössä Ruotsin eläintarhayhdistyksen kanssa, jonka jäsen myös Korkeasaari on.