Turkoosipikkugekko

Tämän pienen gekkolajin aikuiset koiraat ovat väriltään kirkkaan turkooseja. Naaraiden ja nuorten yksilöiden värisävy on pronssisen vihertävä. Vatsapuoleltaan gekot ovat keltaoransseja. Turkoosipikkugekon elinalue sijaitsee itäisessä Tansaniassa, Uluguru-vuorten alarinteillä, vain muutaman neliökilometrin alueella. Gekot elävät tietyn kairapalmulajin lehtiruusukkeissa. Yleensä yhdessä palmussa asuu vain yksi koiras, yksi tai joskus useampi naaras, ja niiden poikasia.

Vain lisääntymisikäinen koirasgekko on väriltään turkoosi.

Gekot syövät pieniä hyönteisiä ja juovat palmun lehtiruusukkeeseen kertyvää vettä. Ne pitävät myös palmun hedelmien nektarista. Suosituimpia asuinpaikkoja ovat kookkaat palmut, joiden lehdet ovat yli metrin mittaisia. Palmu on alueelle kotoperäinen ja viihtyy kalkkikivipohjaisissa suometsissä.

Suojelu

Turkoosipikkugekko on äärimmäisen uhanalainen ja sen kanta on laskusuuntainen. Sen ainoat, hyvin pienet elinalueet sijaitsevat Kimbozan ja Ruvun metsäalueilla. Gekkojen suurin uhka on lemmikeiksi kerääminen, mikä alkoi suuressa määrin vasta 2000-luvun alussa.

Arvioiden mukaan vuosina 2005-2009 noin 40 000 gekkoa kerättiin luonnosta, mikä oli noin 15 % tuolloisesta kannasta. Saadakseen gekot palmusta, keräilijät ovat usein kaataneet puut, mikä on tuhonnut samalla gekkojen ainutlaatuista elinympäristöä. Elinalue onkin pirstoutunut osapopulaatioiksi, joissa elää yhteensä noin 150 000 yksilöä (2009).

Turkoosipikkugekon keräily luonnosta lemmikiksi on kielletty vasta hiljattain. Se oli hävittää lajin sukupuuttoon lyhyessä ajassa.

Vuodesta 2017 turkoosipikkugekon kauppaa on rajoitettu CITES-sopimuksella. EU:n alueella gekkoa ei saa myydä tai pitää lemmikkinä ilman todistuksia alkuperästä. Käytännössä jokaisen gekon pitää olla rekisteröity. Luonnosta kerättyjä gekkoja myydään kuitenkin edelleen väärennetyin paperein, sillä pienelle ja kauniin väriselle lemmikille löytyy kysyntää.

Gekkojen kerääminen luonnosta on nykyään laitonta ja myös elinympäristön suojeluun kiinnitetään huomiota. Paikallisilla asukkailla on tässä tärkeä rooli. Uluguru-vuorten alueella elää paljon kotoperäisiä lajeja ja paikallisten tuntemia lääkekasveja. Arvokasta elinympäristöä uhkaavat laittomat puunhakkuut sahoille ja polttopuuksi, metsästys, maatalous, yleistyvät metsäpalot ja kalkkikiven louhinta.

Eurooppalaiset eläintarhat ovat alkaneet pitää tarhatuista turkoosipikkugekoista ESB-kantakirjaa vuonna 2013. Tavoitteena on kasvattaa elinvoimaista eläintarhakantaa.

Korkeasaaressa

Korkeasaareen saatiin ensimmäiset turkoosipikkugekot suomalaiselta kasvattajalta. Turkoosin värinen koiras ja vihreä naaras muuttivat Africasia-talon takatiloihin loppuvuodesta 2018 ja ne siirrettiin helmikuussa 2019 trooppisten talojen välikäytävään omaan vastasisustettuun terraarioonsa. Pari on myös muninut ja nähtäväksi jää, onnistuuko lisääntyminen Korkeasaaressa.

Turkoosipikkugekko on uusi laji Korkeasaaressa.