Vaippakilpikonna

Vaippakilpikonna on semiakvaattinen eli viihtyy paljon vedessä, mutta nousee myös maalle paistattelemaan auringossa rantakivillä tai puunrunkojen päällä. Se viihtyy monenlaisissa matalissa lammikoissa ja soilla, myös maatalousmaisemassa. Aikuisena laji käyttää ravinnokseen sekä eläin- että kasvikunnan tuotteita, kuten lehtiä, hedelmiä, kotiloita, matoja ja hyönteisiä.

Vaippakilpikonna alkuperäinen levinneisyys on viimeisten 30 vuoden aikana kutistunut puoleen.

Tarhaolosuhteissa naaras on sukukypsä 5-6-vuotiaana ja voi siitä lähtien tuottaa pesyeitä vuosittain. Naaras munii maahan kaivamaansa pesään ja peittää kuopan munittuaan. Poikaset hautuvat pesässä ja ovat heti kuorituessaan omillaan. Hautumislämpötila vaikuttaa poikasten sukupuoleen: lämpimämmässä kuoriutuu naaraita, viileämmässä koiraita ja keskilämpötilassa kumpaakin sukupuolta. Maapallon keskilämpötilan kohoaminen vaikuttaa siis myös kilpikonnien sukupuolijakaumaan.

Pienen kokonsa vuoksi vaippakilpikonna on myös lemmikkinä yleisesti pidetty laji, joka on viime vuosina kasvattanut suosiotaan myös meillä Suomessa. Lemmikkinä pidettävän vaippakilpikonnayksilön paperien täytyy olla kunnossa, jotta voi varmistua, ettei sitä ole pyydystetty luonnosta.

Suojelu

Ihmisasutuksen lähellä lajia uhkaa elinympäristöjen pilaantuminen ja keräily luonnosta. Vaippakilpikonnaa kerätään etenkin kiinalaisen perinnelääketieteen raaka-aineeksi, mutta myös ravinnoksi ja lemmikkimarkkinoille. Parantavia vaikutuksia näillä perinnelääkkeillä ei oikeasti ole. Keräilyn lisäksi lajia uhkaavat elinympäristön tuhoutuminen ja pilaantuminen kaupungistumisen sekä saastumisen vuoksi. Paikoin esiintyy kilpailua villiintyneiden ex-lemmikkien, kuten vieraslaji punakorvakilpikonnan kanssa.

Laajasta farmikasvatuksesta johtuen laji ei tule kokonaisuudessaan ihan pian häviämään, mutta luonnonkanta vähenee uhkaavasti.

Parhaiten lajia voitaisiin suojella sekä estämällä keräilyä että suojelemalla elinympäristöä. Suunnittelemattomat luontoonpalautukset sen sijaan voivat olla lajille haitallisia, koska kasvatettujen yksilöiden alkuperä ei ole tiedossa ja ne voivat erota geneettisesti muiden alueiden populaatioista. Tutkimus ja kannanseuranta toisivat tärkeää tietoa lajin tilanteesta ja helpottaisivat sen suojelua.

Korkeasaaressa

Africasian tropiikkipuolen altaaseen muutti kolme aikuista vaippakilpikonnaa vappuna 2020. Kilpikonnat saatiin lahjoituksena yksityiseltä omistajalta Suomesta ja ne ovat syntyneet vuonna 2009. Kilpikonnien sukupuolesta ei ole tietoa.