Viherbasiliski

Basiliskit ovat hoikkia ja vikkeläliikkeisiä puissa eläviä leguaaneja. Tunnetuin ja värikkäin laji on kirkkaan vihreä viherbasiliski. Sen vihreällä pohjalla on tummia ja vaaleita täpliä ja juovia. Liskolla on päässään kypärämäinen ihoharjanne, jonka vuoksi laji tunnetaan myös kypäräbasiliskina. Koiraalla se on kaksiosainen ja naaraalla yksiosainen. Lisäksi koiraalla on selässä ja hännässä näyttävät, purjemaiset harjakset.

Basiliskit kykenevät paetessaan juoksemaan veden päällä!

Viherbasiliski on kotoisin Väli-Amerikan sademetsistä. Laji on päiväaktiivinen ja elää lähinnä puissa ja pensaissa, viihtyen etenkin tiheässä kasvillisuudessa veden läheisyydessä. Toisinaan se saattaa laskeutua myös maanpinnalle. Basiliskeja on vaikea lähestyä, sillä ne ovat valppaita ja nopeita. Paetessaan ne kiipeävät, juoksevat ja uivat hyvin. Vaaran uhatessa se voi myös katkaista häntänsä. Basiliskin ruokalistalle kuuluu monenlaisia ötököitä, kuten sirkkoja, perhosia, hämähäkkejä sekä myös pieniä matelijoita, sammakkoeläimiä ja linnunpoikasia. Myös lehdet sekä pudonneet pienet hedelmät ja marjat maistuvat.

Muinaisessa mytologiassa basiliskeja on pidetty käärmeiden kuninkaana, joka pystyi tappamaan katseellaan.

Basiliskinaaras munii munansa kosteana pysyvään suojaisaan paikkaan, esimerkiksi rantapenkassa olevaan koloon. Se peittää munat hiekalla ja jättää ne hautumaan maahan. Kypärättömät poikaset ovat heti kuoriuu itsenäisiä, eikä emo huolehdi niistä lainkaan. Poikaset ovat suuressa vaarassa joutua petojen suihin – mm. isot petolinnut, käärmeet, kalat ja apinat voivat pistellä niitä poskeensa.

Suojelu

Luonnossa viherbasiliski on vielä varsin yleinen, vaikka uhkana onkin metsien tuhoutuminen. Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN luokittelee lajin elinvoimaiseksi. Viherbasiliskeja pidetään jonkin verran myös lemmikkinä.

Korkeasaaressa

Africasian sademetsäpuolella asustaa vapaana viherbasiliskikoiras, joka on syntynyt vuonna 2009 Rotterdamin eläintarhassa. Se viihtyy usein talon yläosassa ja monesti sitä on suojavärinsä takia vaikea huomata oksien ja lehtien joukosta. Sen ruokalistalle kuuluvat lähinnä sirkat ja jauhomadot, sekä erilaiset lehdet ja hedelmät.