Jätä vasa rauhaan Korkeasaaren villieläinsairaalaan on tullut kyselyitä vastasyntyneistä hirvieläinten vasoista. Yksikseen olevaan pieneen vasaan ei tulisi koskea. Jos vasaan tarttuu ihmisen tai vaikkapa koiran hajua, emo ei välttämättä enää tunnista sitä omakseen ja voi hylätä vasansa. Parasta on poistua heti paikalta, että emo uskaltaa palata vasansa luo. Tiedossa on tapauksia, joissa koira on kantanut pienen metsäkauriin vasan talon pihaan, jolloin vasan hyväksi ei ole tehtävissä paljoakaan. Paras vaihtoehto on pitää koirat kytkettyinä. Hirvieläimet, kuten hirvi, valkohäntäpeura ja metsäkauris, vasovat keväällä tai alkukesästä. Aluksi emo voi jättää vasansa pusikon tai heinikon suojiin käydessään itse ruokailemassa. Hirven vasa pystyy seuraamaan emoaan jo viikon ikäisenä, mutta esimerkiksi valkohäntäpeuran vasa alkaa seurata emoaan vasta pariviikkoisena. Kun ihminen lähestyy, vanhempikin emoaan jo seuraava vasa voi jäädä jälkeen, kun emo pakenee. Ihmisen hoidossa vasa harvoin selviytyy Jos hirvieläimen vasa tavataan heikossa kunnossa, loukkaantuneena tai todetaan muuten varmuudella orvoksi, lain mukaan eläintä pitää auttaa (eläinsuojelulaki 14§; metsästyslaki 84§). Eläimestä voi ilmoittaa poliisille. Kärsivä eläin on lopetettava asianmukaisesti. Vasan hoitoon ottamista ei suositella. Urosvasat ovat sarviensa kanssa sukukypsiksi vartuttuaan hengenvaarallisia hoitajilleen. Naarasvasaa kannattaa alkaa hoitaa vain, jos se voidaan sijoittaa tarhaeläimeksi eläintarhaan. Pulloruokitut vasat kesyyntyvät. Yksinäisten, ihmisten hoidossa kasvaneiden hirvieläinten selviytyminen luonnonvaraisina on epätodennäköistä. Luontoon palauttaminen voidaan tehdä onnistuneesti, jos eläimiä on useampia, ne ovat varttuneet muiden lajitovereiden seurassa, ne väistävät ihmistä ja eläimet voidaan vapauttaa laumana. Vasa oppii emoltaan tärkeitä taitoja Vasa seuraa emoaan seuraavaan kevääseen saakka. Samalla vasa oppii välttämättömiä lajityypillisiä käyttäytymistaitoja. Talvisin peurat ja kauriit kerääntyvät pieniksi laumoiksi, jotka liikkuvat yhdessä melko pienillä alueilla, jotka keskittyvät etenkin runsaslumisina talvina ruokintapaikkojen lähistöille. Hirvien esiintymistä lumipeitteen syvyys ei samalla tavoin rajoita, mutta hirvetkin vaeltavat kesä- ja talvilaidunmaiden välillä. Talvilaitumilla hirvet muodostavat usein pienryhmiä, jotka usein vaeltavat samoille talvehtimisalueille vuodesta toiseen. Keväällä emo vieroittaa vuoden vanhat vasansa. Emonsa vieroittamat nuoret hirvieläimet hakeutuvat usein toistensa seuraan, liikkuen pareittain tai pieninä laumoina.
