Myskihärkien ja markhorien pitkä taival Korkeasaareen

Korkeasaaren karanteenista ovat päässeet ulkotarhoihinsa myskihärät ja kaksi markhor-pukkia. Molemmat lajit ovat eläintarhassa tuttuja entuudestaan, mutta Moskovasta saadut uudet eläimet tuovat uutta geenivirtaa eurooppalaiseen tarhakantaan.

Työ eläinten saamiseksi Venäjältä alkoi jo noin kaksi vuotta sitten. Eläinten siirtäminen ja kuljettaminen on tarkkaan säädeltyä, jotta voidaan ehkäistä tarttuvien eläintautien leviäminen. Euroopassa eläimillä on ikään kuin oma Schengeninsä nimeltä Balai. Vaikka Moskovan eläintarha on lähellä, sitä koskevat Euroopan ulkopuolisen tuonnin säännökset.

Eläinten tuominen EU:n ulkopuolelta on mutkikasta. Tarvitaan selvityksiä lähettävän eläintarhan tautitilanteesta, tarkastavien viranomaisten lausuntoja, oikein ajoitettuja eläinten testauksia, CITES-tuontilupia ja lisäksi karanteeni sekä lähtö- että saapumispaikassa. Viimeisenä varmistuksena eläimiä kuljettaneen lentokapteenin piti kirjallisesti vakuuttaa, että kuljetuslaatikoihin on vielä koneessa ruiskutettu oikeaa hyönteiskarkotetta.

Korkeasaareen tuodut myskihärät ovat sisaruksia. Lajin suojelusta vastaava tanskalainen asiantuntija päättää aikanaan, mihin toinen sisaruksista sijoitetaan. Korkeasaaressa toivotaan, että Moskovasta voidaan nyt helpommin tuoda muihin eurooppalaisiin eläintarhoihin lisää myskihärkiä. Luonnossa myskihärät ovat sopeutuneet elämään arktisissa oloissa Kanadassa ja Grönlannissa.

Kierteissarvisia markhoreja on eläintarhoissa lähes 400 yksilöä. Korkeasaaren parikymmenpäiseen vuohilaumaan tuotiin kaksi uutta pukkia, mutta ne pääsevät lisääntymään vasta ensi vuonna. Pukit pitää nimittäin vielä vuoden päästä tuonnista testata kertaalleen eläintautien varalta. Korkeasaaren eläintarha tekee yhteistyötä yhdysvaltalaisen tutkimushankkeen kanssa, jotta lajin geneettistä monimuotoisuutta tarhaeläimissä saadaan selvitettyä.