Pääkirjoitus: Auta vain hädässä olevia poikasia

Ville Vepsäläinen, kuraattori

Poikkeuksellisen lämmin sääjakso hellii Suomea ja kesä tuntuu suorastaan vyöryvän päälle. Yhtäkkiä on luonto taas täynnä poikasia ja pentuja. Se tuo poikaskiireet myös Korkeasaaren villieläinsairaalaan.

Villieläinsairaalaan on tuotu jo useita oravanpoikasia, ja mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, tulee niitä lähiviikkojen aikana tasaisena virtana lisää. Hoitoon tuodut oravat ovat pesästä pudonneita tai emoistaan muuten eroon joutuneita orpoja – tai ihmisten orvoksi tulkitsemia. Toisinaan voi nimittäin käydä niin, ettei pieni orava oikeasti ole hädässä, vaan emo on lähellä ja saisi nostettua jälkikasvun takaisin pesään. Jos ei ole varmaa tarvitseeko poikanen apua, on tärkeää tarkkailla tilannetta ensin rauhassa ja koittaa päätellä onko eläin oikeasti hädässä.

Tarkkailemisen sääntö pätee oravien lisäksi moniin muihin lajeihin. Useiden lintulajien poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä ja emot ruokkivat niitä pesän ulkopuolelle. Avuttoman näköisenä maassa pomppiva rastaan poikanen ei siis yleensä ole hädässä ja avun tarpeessa, jolloin sitä ei tule toimittaa hoitoon.

Kaupunkien katoilla pesivät lokit tuuppaavat poikasensa maahan niiden ollessa pieniä ja lentokyvyttömiä, jotta poikaset eivät paahtuisi ja läkähtyisi katolla kuumassa auringonpaahteessa. Jalkakäytävillä ja teillä palloilevat, emoa surkeasti huutavat lokinpoikaset aiheuttavat ymmärrettävästi hämmennystä ja huolta ihmisissä. Kovin usein jää huomaamatta, että lokkiemo on lähettyvillä.

Klassinen esimerkki usein turhaan villieläinsairaalaan hoitoon tuotavista eläimistä ovat rusakonpoikaset. Rusakkoemo imettää poikastaan kerran tai pari vuorokaudessa ja muun ajan poikanen on yksinään, usein pusikossa tai jossain muussa suojaisessa paikassa.

Jos avuntarve tarkkailusta huolimatta mietityttää, neuvoa voi kysyä villieläinsairaalasta. Nopeimmin neuvoa saa puhelimitse (040 3342954). Sähköpostitse (villielainsairaala@korkeasaari.fi) vastauksen saaminen kiireisimpään kesäaikaan voi kestää pidempään.

Huomattavan suuri osa vuosittain Korkeasaaren villeläinsairaalaan toimitettavasta n. 800-1000 luonnonvaraisesta eläimestä päätyy hoitoon joko suoraan tai välillisesti ihmisen toiminnan seurauksena. Linnut törmäävät ikkunoihin, sotkeutuvat kalastajien siimoihin ja koukkuihin, joutuvat auton töytäisemäksi tai irti olevan kissan tai koiran vahingoittamaksi.

Näin voit estää villieläinten vahingoittumista tai poikasten orvoksi päätymistä:
1. Koirien pitäminen kytkettynä on erittäin tärkeää erityisesti lintujen pesimäaikaan. Vaikka koira ei hyökkäisi villieläimen kimppuun vahingoittamistarkoituksessa, voi se vapaana kohkatessaan rikkoa maassa tai puskissa olevia linnunpesiä tai ajaa poikasia erilleen emoistaan.
2. Kissaa ei tulisi koskaan päästää kytkemättömänä ulos. Kissa on Suomen luonnossa haitallisuudessaan minkkiin verrattava vieraslaji, joka tappaa pääsääntöisesti muuten kuin syömistarkoituksessa huomattavat määrät luonnonvaraisia lintuja ja pikkunisäkkäitä.
3. Lintujen törmäilyjä ikkunoihin voi yrittää estää esimerkiksi ikkunaan liimattavilla tarrakuvilla.
4. Kalastusta harrastavien on tärkeä muistaa kerätä mukaansa katkenneet siimat ja koukut, sillä vesilinnut ja lokit päätyvät harmillisen usein hoitoon siimoihin sotkeentuneina, tai koukkuja, vieheitä tai siimoja nielleenä.

Summa summarum: Jos et ole varma tarvitseeko eläin apua, kysy asiantuntijoilta. Toimi vastuullisesti lemmikkiesi kanssa, äläkä anna niiden vahingoittaa muita lajeja. Kun harrastat tai muuten liikut luonnossa, tiedosta varsinkin nyt poikasaikaan mitä teet ja millä lailla. Luonnon eläimet kiittävät!