Pääkirjoitus: Hylätty lemmikki on aina ikävä tapaus Pääkirjoitus: Hylätty lemmikki on aina ikävä tapaus Sanna Sainmaa, Korkeasaaren eläinlääkäri Julkaisupäivä: 20.6.2016 Me täällä Korkeasaaressa joudumme harvoin tekemisiin lemmikkien kanssa, mutta silloin kun näin käy, törmäämme yleensä eksoottisten lemmikkien pitämisen nurjaan puoleen. Eläimen pito vaatii omistajaltaan paljon niin olosuhteiden, tietotaidon kuin ruokinnankin suhteen. Monille tuleekin yllätyksenä erikoisen lemmikin vaativuus; varsinkin siinä vaiheessa kuin siitä kovin suloisesta poikasesta kasvaa aikuinen, vaativa riiviö. Moni näistä eläimistä ei lopulta sovellu lemmikiksi. Lemmikkien omistajat tarjoavat meille usein eläimiään pitovaikeuksien takia. Yleensä emme voi ottaa niitä vastaan muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Meiltä on saanut kodin lemmikkihaisunäätä, koska se ei sopeutunut kerrostaloelämään. Berberiapinamme ja pesukarhumme ovat entisiä hylättyjä tai huonoista oloista pelastettuja lemmikkejä. On melko yleistä, että hankalaksi käyneitä lemmikkejä salakuljetetaan ja vapautetaan eläintarhoihin. Tavallisin tapaus lienee punakorvakilpikonna. Viime viikonloppuna joku kävi vaivihkaa vapauttamassa japaninviiriäisensä Africasia-talon tropiikkiin. Ne lopetettiin ja lähetettiin tutkittavaksi tarttuvien tautien varalta. Samassa tilassa liikkuu eläintarhan eläimiä mm. äärimmäisen uhanalaisia balinkottaraisia. Pahimmassa tapauksessa ne voivat menehtyä, jos ne saavat hylätyltä lemmikiltä niille kohtalokkaan tartunnan. Ajattelematon teko voi johtaa todella ikäviin seurauksiin. Lemmikkikauppa on suistanut monia lajeja sukupuuton partaalle tai ainakin vähentänyt luonnonkantoja dramaattisesti. Esimerkkejä tällaista lajeista ovat mm. balinkottarainen, berberiapina, egyptinkilpikonna sekä monet kiekkokalat. Tämän vuoksi onkin tärkeää lemmikkiä hankkiessa ottaa selvää sen alkuperästä ja miettiä millaista toimintaa tukee hankinnallaan. Teemme yhteistyötä myös tullin kanssa ja joudumme joskus tekemisiin eläinten kanssa, joita on yritetty salakuljettaa maahan tai tuotu puutteellisin paperein. Eläinlajista riippuen se voi tarvita luvat Suomen ympäristökeskukselta, Riistakeskukselta ja Eviralta. Myös viime vuonna voimaan astunut vieraslajilaki asettaa jonkin verran rajoitteita lemmikkieläinten pitoon. Kiellettyjen lemmikkien listalla ovat mm. pesukarhu ja haisunäätä sekä monet muut, joita ei saa enää tuoda, kasvattaa tai markkinoida. Jos suunnittelet eläimen maahantuontia, on hyvä ottaa näistä asioista etukäteen selvää. Mikäli ostat eksoottisen lemmikin Suomesta, niin ota selvää sen alkuperästä ja papereista. Euroopassa on useita paikkoja, jotka ottavat huostaan hylättyjä tai takavarikoituja eksoottisia lemmikkejä. Berliinin matelijoihin keskittyneessä huostaanottokeskuksessa on satoja eläimiä. Jo tämä kertoo ongelman laajuudesta. Hylätty lemmikki on aina ikävä tapaus ja joskus nämä tarinat saavat vielä jatko-osan. Toisinaan paikalliseen luontoon kuulumaton eläin eli vieraslaji voikin selviytyä ja lisääntyessään uhata luonnon monimuotoisuutta. Tunnetuin esimerkki lienee villiintyneiden kissojen aiheuttamat tuhot paikallisille lintupopulaatioille. Vieraslajilaki pyrkii estämään tällaisten tarinoiden toistumista. Lemmikin ottaminen vaatii aina harkintaa; eksoottisen lemmikin ottaminen vielä suurempaa ja perusteellisempaa. Muistathan, että lemmikin hylkääminen on huonoin ratkaisu myös lemmikin itsensä kannalta. Korkeasaari tekee valistustyötä laittoman lemmikkikaupan ja eläinten salakuljetuksen pysäyttämiseksi. Pysy kuulolla, sillä palaamme asiaan hyvin pian…
