Pääkirjoitus: Uusi amurintiikeri on kotiutunut Korkeasaareen Pääkirjoitus: Nina Trontti, kuraattori & Päivi Pankka, eläintenhoitaja Amurintiikeri ruokitaan joka toinen päivä, mutta sille viedään virikkeitä joka päivä. Hoitajat tekevät sille paperipussiin kätkettyä ruokavirikkeitä, joita ripustetaan tarhaan. Myös saaliseläinten tarhasta tuotuja olkia ja kakkaa tuodaan tiikerille hajuärsykkeiksi. Uutuutena tarhaan on viety lahjoituksena saatuja keilapalloja, joihin on porattu reikiä. Näin koloihin piilotetaan lihaa ja pallot laitetaan veteen kellumaan. Tiikeri pääsee kaivelemaan ja pyörittelemään palloa saadakseen makupaloja. Välillä touhu on turhauttavaa, mutta aina lopuksi se onnistuu saamaan lihapalansa. Eläintenhoitajat suunnittelevat tiikerin kouluttamista, jotta eläinlääkärin tekemiä toimenpiteitä voitaisiin osin suorittaa ilman rauhoittamista tai nukuttamista. Tällainen koulutus vähentää eläimen kokemaa stressiä poikkeustilanteissa. Nuori tiikeri hyötyy kouluttamista myös muulla tavoin, koska on uteliaana kiinnostunut kaikenlaisesta tekemisestä. Lisäksi se samalla tottuu olemaan myös sisätiloissa rauhallisempana. Tiikeri tervehtii hoitajia puhisemalla ja puskemalla aitaa vasten. Tämä ilahduttaa hoitajia, sillä silloin he tietävät, että eläin on tyytyväinen ja voi hyvin. Leikkisänä päivänä uros piiloutuu puunrunkojen taakse vaanimaan eläintenhoitajia. Onneksi hoitajat tuntevat tiikerin tavan, eivätkä säikähdä tätä kuurupiiloa. Utelias eläin saa syksyllä seuraa naarastiikeristä, joka tuodaan ruotsalaisesta Nordens Ark -eläintarhasta. Tuonti tapahtuu syksyllä Kissojen Öiden jälkeen. Osallistu ja auta: AMUR-hanke Venäjän Kaukoidässä elävien kissapetojen tilanne on huolestuttava. Amurinleopardeja uhkaa sukupuutto – niitä elää luonnossa vain noin 40 yksilöä. Amurintiikereiden luonnonkanta on saatu sinnikkään suojelutyön avulla vahvistumaan, mutta salametsästys uhkaa nykyisiä noin 350 tiikeriä.
