Leopardimonninen Täplikkäästä ulkonäöstään nimensä saanut leopardimonninen on kotoisin Brasilian, Kolumbian, Perun ja Surinamin alueelta. Ne liikkuvat parvissa lähellä pohjaa. Avoimella pohjalla uimisen lisäksi ne viihtyvät veteen pudonneiden lehtien, pohjakarikkeen ja puunjuurakoiden suojissa ja liikkuvat parvissa. Monnisilla on kyky hengittää ilmaa suun kautta suolistoon, josta ilma kulkeutuu verenkiertoon. Monniset käyvät silloin tällöin pinnalla haukkaamassa happea – myös runsashappisessa vedessä. Monnisten pääasiallista ravintoa ovat pohjahyönteiset ja pohjalla elävät toukat ja madot, mutta ne syövät myös kuolleita eliöitä ja muilta lajeilta tähteeksi jäänyttä ravintoa. Monniset ovatkin sekä luonnossa että akvaariossa hyödyllisiä pohjan puhtaana pitäjiä. Lisääntymisaikana monnisilla on kullakin lajilla hieman omantyyppisensä kosiokäyttäytyminen, joka auttaa yksilöitä tunnistamaan oman lajin edustajat ja ehkäisemään risteytymistä. Leopardimonnisten lisääntymiseen liittyy kosiouinti, jossa yhden naaraan perässä voi olla kaksi tai useampiakin koiraita. Koiraat tönivät ja koskettelevat naarasta suullaan ja joukkio ui tietynlaista kuviota ympäriinsä, pysähtyen välillä puhdistamaan kiviä tai lehtiä viiksisäikeillään. Suojelu Leopardimonnisia ei ole luokiteltu IUCN:n uhanalaisuusluokituksessa. Euroopan eläintarha- ja akvaarioyhdistys käynnisti vuonna 2020 meriluonnon suojeluun ja kalakantojen kestävään käyttöön liittyvän kaksivuotisen Which Fish -kampanjan, jossa myös Korkeasaari on mukana. Korkeasaaressa Korkeasaaressa leopardimonnisia löytyy Amazonia-talon tunnelin akvaariosta muiden monnisten kanssa. Lajisto saattaa vaihdella. Akvaariossa on myös saman näköisiä mutta isompikokoisia isoleopardimonnisia.