Aikaisemmin kuonokkaita kutsuttiin hämäävästi norsupäästäisiksi tai hyppypäästäisiksi, vaikka ne eivät ulkonäöstään huolimatta ole sukua päästäisille. Sen sijaan ne ovat kaukaista sukua norsuille, sillä molemmat luokitellaan samaan Afrikkalaisten nisäkkäiden ylälohkoon! Lyhytkorvakuonokkaat elävät eteläisimmän Afrikan puoliaavikoilla ja hiekkaisilla pensaikkomailla, missä ne viettävät varsin piilottelevaa elämää. Lyhytkorvakuonokas on yksi lahkonsa pienimmistä edustajista.

Kuonokkaita on ollut Afrikassa jo 30 miljoonaa vuotta sitten!

Kuonokkaat ovat liikkeellä sekä päivällä että yöllä. Niiden ruokavalio koostuu erilaisista hyönteisistä sekä muista selkärangattomista, kuten toukista. Kuonokkaat elävät pareittain, mutteivät kovin tiiviisti. Uros ja naaras liikkuvat lähinnä yksinään reviirillään ja puolustavat sitä muita saman sukupuolen yksilöitä vastaan. Reviiriä halkoo polkuverkosto, jota pitkin pääsee tarvittaessa nopeasti pakenemaan petoja. Polkuja huolletaan ja puhdistetaan oksista ja heinistä jatkuvasti.

Kuonokas tulee sukukypsäksi jo 40 päivän ikäisenä. Naaras on kiimassa vain muutaman tunnin. Poikaset ovat syntyessään varsin kehittyneitä: ne lähtevät heti liikkeelle ja liikkuvat reviirillä itsenäisesti.

Suojelu

Elinympäristön pieneneminen ihmisen toimien vuoksi voi uhata lajin tulevaisuutta. 2000-luvun alussa lyhytkorvakuonokas luokiteltiin vielä vaarantuneeksi, mutta nykyään lajia pidetään elinvoimaisena, eli sen tulevaisuus näyttää hyvältä. Eläintarhoissa lyhytkorvakuonokkaat ovat hienona esimerkkinä Afrikan mantereen ainutlaatuisesta nisäkäslajistosta.

Korkeasaaressa

Africasia-talon aavikkopuolella voi nähdä Suomen ainoat lyhytkorvakuonokkaat. Naaras on syntynyt vuoden 2022 alussa saksalaisessa eläintarhassa ja uros saman vuoden lopulla sveitsiläisessä eläintarhassa. Etenkin naaras viihtyy monesti lämpölampun alla tarhan takaosassa, toisinaan kuonokkaat piileksivät puunrungon tai kivien alla. Ne saivat poikasen heinäkuussa 2023, ja jakavat tarhansa pannukakkukilpikonnan kanssa.