Ulkonäöstään huolimatta kuonokkaat eivät ole sukua päästäisille. Sen sijaan ne näyttäisivät olevan kaukaista sukua elefanteille, sillä molemmat kuuluvat Afrikan kotoperäisten nisäkkäiden Afrotheria-ylälahkoon. Lyhytkorvakuonokkaat elävät puoliaavikoilla ja hiekkaisilla pensaikkomailla, missä ne viettävät varsin piilottelevaa elämää.

Kuonokkaita on ollut Afrikassa jo 30 miljoonaa vuotta sitten!

Niiden ruokavalio koostuu erilaisista hyönteisistä. Kuonokkaat elävät pareittain, mutteivät kovin tiiviisti. Reviiriä halkoo polkuverkosto, jota pitkin pääsee tarvittaessa nopeasti pakenemaan petoja. Polkuja huolletaan ja puhdistetaan oksista ja heinistä jatkuvasti.

Suojelu

Elinympäristön pieneneminen ihmisen toimien vuoksi voi uhata lajin tulevaisuutta. 2000-luvun alussa lyhytkorvakuonokas luokiteltiin vielä vaarantuneeksi, mutta nykyään lajia pidetään elinvoimaisena, eli sen tulevaisuus näyttää hyvältä. Eläintarhoissa lyhytkorvakuonokkaat ovat hienona esimerkkinä Afrikan mantereen ainutlaatuisesta nisäkäsfaunasta.

Korkeasaaressa

Africasia-talon aavikkopuolella voi nähdä Suomen ainoan lyhytkorvakuonokkaan. Se on naaras, joka on syntynyt vuoden 2022 alussa saksalaisessa eläintarhassa. Se jakaa tarhansa pannukakkukilpikonnan kanssa. Toisinaan kuonokas piileksii puunrungon alla, toisinaan loikoilee hyvinkin näkyvällä paikalla kuonoaan heilutellen. Kuonokkaan reittiverkosto on hyvin nähtävillä tarhassa.

Lyhytkorvakuonokas on viidestätoista kuonokaslajista pienimpiä.