Ilmastonmuutos ja ihminen pakottavat lumileopardin liikkeelle

Kaikkia muuttuvan ilmaston vaikutuksia tämän kylmässä ja karussa vuoristossa elävän kissaeläimen elämään ei vielä tiedetä, mutta puurajan nousu, yhä ylemmäs vuorenrinteillä levittäytyvä ihmisasutus sekä turismi uhkaavat tuhota suuren osan lumileopardin elinympäristöstä.

Lumileopardeja kutsutaan vuoriston aaveiksi niiden piilottelevan luonteen ja hyvän suojavärin vuoksi. Niitä näkee luonnossa vain harvoin. Jotta vaarantuneeksi luokiteltua lajia voidaan suojella paremmin, tarvitaan lisää tietoa elinalueista, yksilöiden määrästä ja niiden elintavoista. Tietoa kerätään mm. riistakamerakuvien, GPS-pantojen, tassunjälkien ja ulosteiden avulla.
Eläintarhat tukevat luonnossa elävien lumileopardien suojelua monin keinoin. Asiantuntija-avun ja varojen lahjoittamisen lisäksi eläintarhoissa tehdään tutkimusta, joka auttaa kenttätutkijoita työssään. Korkeasaaressa on tehty lajitutkimusta muun muassa riistakameroiden ja ulostenäytteiden avulla.
– Korkeasaaren lumileopardeja kuvattiin riistakameroilla edestä, takaa ja sivuilta ja kuvien avulla määritettiin ne kohdat eläimestä, joiden turkkikuviot ovat tunnistettavissa riippumatta kuvakulmasta. Kenttätutkijoilla on apunaan valtavat kuvakirjastot eri yksilöistä ja niiden turkkikuvioista, Korkeasaaren kuraattori Hanna-Maija Lahtinen kertoo.

Tarhaoloissa tutkituista leopardin pentujen ulosteista tutkijat ovat voineet määritellä, minkä ikäisiä luonnonvaraisia pentuja tietyillä alueilla on liikkunut emonsa kanssa.
– Korkeasaaressa on tutkittu muun muassa eläimen iän suhdetta eläimen tekemään kakkakikkareen kokoon nähden. Meillä voimme seurata tarkkaan pentujen kasvua ja siinä samalla kerätä kakkanäytteitä. Toisessa tutkimuksessa mittasimme myös eläimiä itseään, ruumiin, raajojen ja hännän pituutta ja säkäkorkeutta. Näitä mittoja verrattiin eläimen ikään. Kenttätutkijat voivat käyttää eläintarhoista saatuja mittoja apuna iän määrityksessä, kun he tutkivat eläimiä radiopannoituksen yhteydessä, tai löytäessään kuolleen tai salametsästetyn eläimen.

Paikallisten ihmisten tuki alueen uhanalaisten lajien suojelulle on tärkeää. Snow Leopard Enterprises -niminen yritys luo uusia ansaintamahdollisuuksia paimentolaisyhteisöille sitouttaen heidät suojelemaan elinalueillaan asuvia lumileopardeja. Yksi keino auttaa lumileopardin suojelua0 on ostaa suojelutuotteita, joita myydään muun muassa Korkeasaaren kaupassa. Suojelutuotteiden hinnasta ohjataan noin puolet ”lumileopardikylien” naisyrittäjille Mongoliaan, Kirgisiaan, Pakistaniin ja Intiaan.

Karjanmenetyksistä johtuvat kostotapot on saatu vähenemään korvausmaksuilla, joita Snow Leopard Trust maksaa lumileopardien tappamista kotieläimistä. Korkeasaari liittyi vuonna 2012 kansainvälisen Snow Leopard Trust -järjestön jäseneksi tukeakseen luonnonvaraisten lumileopardien hyväksi tehtävää työtä.

Lumileopardeja elää Himalajan vuoristossa 12 valtion alueella ja luonnonkannaksi arvioidaan 4000–6600 yksilöä. Laji luokitellaan vaarantuneeksi. Eläintarhoissa lumileopardeja elää noin 500. Laji kuuluu eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan, jonka tavoitteena on kasvattaa ja pitää yllä elinvoimaista ja tervettä tarhakantaa.

Lue lisää lumileopardin suojelusta ja osallistu täältä.

Lajin kantakirjaa on vuodesta 1976 lähtien ylläpitänyt Leif Blomqvist, joka tutki Korkeasaaressa työskennellessään lumileopardien käyttäytymistä ja hyvinvointia. 1960-luvulta lähtien saarella on syntynyt reilut sata pentua, mikä on enemmän kuin missään muussa eläintarhassa.