Tunturipöllöjen uutta suojeluohjelmaa johdetaan Korkeasaaresta käsin

Valkoisesta väristään tunnetulle tunturipöllölle on perustettu uusi kansainvälinen suojeluohjelma, jossa Korkeasaari on mukana tärkeässä roolissa. Tunturipöllöjen luonnonkanta on viime vuosina pienentynyt: laji on Suomessa äärimmäisen uhanalainen ja maailmanlaajuisestikin vaarantunut.

Uhanalainen tunturipöllö otettiin heinäkuussa mukaan eurooppalaisten eläintarhojen suojeluohjelmaan. Korkeasaaren tutkimuskoordinaattori Kirsi Pynnönen-Oudman on ollut perustamassa lajin kantakirjaa, ja toimii jatkossa myös tunturipöllön lajikoordinaattorina eli lajin vastaavana asiantuntijana eläintarhoissa.

”Pöllöt ovat aina olleet sydäntäni lähellä. Olen myös puheenjohtaja Euroopan petolintulajikomiteassa, johon tunturipöllötkin kuuluvat, joten tuntui luonnolliselta ottaa lajikoordinaattorin tehtävä vastaan”, iloitsee Pynnönen-Oudman.

Koordinaattorin ensimmäisiin tehtäviin on kuulunut tarhoissa elävien tunturipöllöjen perimän selvittäminen. Eläintarhojen tärkeimpiä tehtäviä on ylläpitää uhanalaisten ja harvinaistuvien lajien geneettistä monimuotoisuutta.

”Tunturipöllöistä on paljon materiaalia, jota ei ole koskaan käyty läpi. Tämän hetken arvio on, että Euroopan eläintarhoissa elää noin 650 lintua. Todellinen määrä on kuitenkin vielä auki, sillä joukossa on myös vanhentunutta tietoa”, kertoo Pynnönen-Oudman.
”Kun väärä tieto on saatu puhdistettua kantakirjasta, voidaan sitä käyttää työkaluna esimerkiksi eläinten lisääntymisen suunnittelussa.”

Suojeluohjelman perimmäinen tarkoitus on mahdollistaa lintujen luontoonpalautukset tulevaisuudessa, mikäli tunturipöllöjen tilanne luonnossa heikkenee entisestään. Suojeluun liittyy tärkeänä osana myös tutkimustyö, sillä tarkkoja tekijöitä tunturipöllöjen määrän vähenemiseen ei tiedetä. Yksi mahdollinen syy on ilmastonmuutos, joka kaventaa arktisilla alueilla elävän tunturipöllön elinalaa. Suomen luonnossa lajin tiedetään pesineen viime vuosien aikana vain muutaman kerran.