Käärmepäivänä kurkistetaan käärmeiden kiehtovaan elämään

Korkeasaaren Africasia-talossa voi kansainvälisenä käärmepäivänä maanantaina 16.7. päästä silittelemään viljakäärmettä ja todeta, että eihän se niin limainen ja ällöttävä olekaan. Eläintenhoitaja Alina Kallio kertoo, että käärmeen nahka on itse asiassa todella kuiva ja miellyttävän tuntuinen. Käärmekammoisille hän opastaa, että käärmeet pyrkivät uhattuina aina ensin pakoon ja purevat vain, kun muita vaihtoehtoja ei ole tarjolla.

“Pureminen on yleensä viimeinen asia, mitä käärme tekee. Myrkylliset käärmeet eivät halua haaskata myrkkyään, koska siinä voi mennä kauan aikaa, että ne saavat myrkkytasapainonsa takaisin. Ne tarvitsevat myrkkyä ravinnon hakuun,” Kallio kertoo.

Kallio tiedostaa kuitenkin, että käärmekammo on yleinen fobia ihmisillä: “Käärmekammo on meidän geeneihin kirjattu ja se ollut tärkeä asia, kun olemme eläneet luonnon armoilla. Käärmeet pelkäävät kuitenkin enemmän meitä kuin me niitä. Monella on sellainen käsitys, että käärme on limainen ja puree heti. Kumpikin on väärä.”

Maailmasta löytyy noin 3500 käärmelajia. Korkeasaaressa on edustettuna kuusi lajia käärmeitä mattopytoneista sarvirottakäärmeeseen ja rantakäärmeestä taiwaninrottakäärmeeseen. Korkeasaaren käärmeistä yksikään ei ole myrkyllinen. “Niiltä löytyy kyllä hampaat suusta. Esimerkiksi vihreältä puupytonilta löytyy komeat sentin pituiset koukkumaiset hampaat useasta rivistä. Se käyttää niitä luonnossa saalistaessaan lintuja.”

Korkeasaaressa eläimet eivät syö elävää ravintoa. Käärmeiden ravinto määräytyy normaalisti yksilön paksuimman kohdan mukaan, vaikka niiden pää näyttäisi hyvinkin pieneltä. Käärmeen leukaluut eivät ole samalla tavalla kiinni kuin ihmisellä, joten käärme voi hotkaista suuriakin saaliita.

Käärmeiden ravinto vaihtelee lajien mukaan. Joillekin maistuu linnut, toisille jopa liskot. Myös käärmeiden aktiivisuus vaihtelee lajin mukaan. Lämpimiltä alueilta tulevat luikertelijat saalistavat usein hämärissä.
“Esimerkiksi pytoneilta löytyy leuoista lämpöreseptorit, millä ne havaitsevat hämärässä saaliin, vaikka näkökyky ei olisi kovin hyvä.”

Yksi käärmeiden perusominaisuuksista on nahan luominen. Käärmeet luovat nahkaansa kasvaessaan ja jättävät kitiinisen kuoren luontoon. Esimerkiksi viljakäärme voi luoda elinaikansa ensimmäisinä kuukausina nahkaansa noin kerran viikossa.
“Käärmeillä nahka lähtee kokonaisena ja se lähtee irtoamaan päästä. Se on luonnossa todella tärkeää. Jos käärmeellä on esimerkiksi punkkeja, niin se voi luoda nahkansa saadakseen punkit pois”, Kallio kertoo. Käärmeillä ei ole silmäluomia, vaan silmän päällä on suojaava nahkakalvo, joka jää myös nahan luomisessa vanhaan kuoreen.
“Tarkkailemme Korkeasaaressa käärmeiden kosteusolosuhteita, jotta nahan luonti sujuu ongelmitta.”

Korkeasaaressa pääsee käärmepäivänä maanantaina katselemaan taiwaninrottakäärmeen ruokintaa Africasia- ja Amazonia-talojen välissä olevalla käytävällä. Päiväaktiivinen taiwaninrottakäärme syö nimensä mukaisesti muun muassa rottia. Se elää keskimäärin 20-vuotiaaksi.

Maanantaina 16.7. vietetään kansainvälistä käärmepäivää. Korkeasaaressa järjestetään käärmepäivän kunniaksi monenlaista ohjelmaa kuten taiwaninrottakäärmeen ruokintaa ja opastusta käärmeistä sekä käärmebingo. Katso Käärmepäivän ohjelma Facebookista.